perussivu,sisällys, tiivistelmä,abstract,lectio praekursoria, essee Vastaväittäjää vastaan

Satunnainen kuva

lk-kohtaus2010-2

Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

anssi kuusela
posthaantie 12
26510 rauma
044-2547459
email:
nsskuusela90@gmail.com
Files: http://anssikuusela.com
/portraitt2/123







Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:62448 kpl

Uusimmat kuvat

rauman_lyseo.img321014_edited-4
lyseo11
yo55
img002
ak_lk-kuvassa_1945
pikkukoulu1945
uotilan_alakoulu1944
aarnkari12_033
Share |

Meidän Luokka

"Luokka" on koulumaailman keskeisimpiä sanoja. Pidetään yleisesti itsestäänselvänä, että kouluissa oppilaat/opiskelijat jaetaan opetusta varten luokkiin, eli  opetusjärjestelyjen peruselementteihin. Oletus on, että luokka pysyy samana ko. oppimäärän loppuun suorittamiseen asti, esimerkiksi kansa-, perus-, keski-, oppi-, lukio- ja ammattikoulun päättötodistuksen saamiseen asti. Oppilaskohtaisia sivu- askelia voivat aiheuttaa opetussuunnitelmaan mahdollisesti sisältyvät vaihtoehtoisuudet tai valinnaisuudet.

Käytännössä luokan konkreettinen koostumus kuitenkin muuttuu matkan varrella enemmän tai vähemmän. Näin käy, kun alkuperäisiä "jää luokalle" ja siten tippuu alempana seuraavaan luokkakoostumukseen,  ja toisaalta, kun ylemmällä luokalla olleita joutuu käymään luokan uudelleen, ts. "jäävät luokalle" ja siten liittyvät uusina  ryhmään. Lisäksi jotkut eroavat koulusta ja toisia taas tulee muista kouluista esimerkiksi muuton takia. Silti loppuvaiheessa taustaoletus on edelleen, että ryhmä on ollut periaatteessa samana pysynyt ryhmä.

On yleistä, että nämä ryhmät, sellaisina kuin ne olivat päättövaiheessa, pyrkivät jatkamaan sidosta koulun päättämisen jälkeen - ennemmin tai myöhemmin. Ts.  aletaan pitää "luokkakokouksia", jotka saattavat jatkua luokkaan kuuluneiden viime vaiheisiin asti.Tästä todellisuudessa luultua paljon sattumanvaraisemmasta ryhmästä muodostuu ajan oloon kiinteä vertaisryhmä. Usein tässä,  todellisuudessa melko sattumanvaraisesti muodostuneessa ryhmässä voidaan havaita oman erityisen identiteetin ja ryhmädynamiikan muodostumista.

 Väitöskirjani Luokaton vai luokallinen . . . . keskeinen teema on eritellä, arvioida ja vertailla luokallista ja luokatonta opetusjärjestelmää, ts. järjestelmää, jossa opetusryhmät ovat tilanne- - esimerkiksi jaksokohtaisia. Viime vuosisadan alussa syntynyt luokattoman opetuksen idea on kohdannut voimakasta vastustusta. Se on ymmärrettävää, kun otamme huomioon, että  "koululuokka"  on ollut erottamaton osa perinteistä koulukäsitystä ja syvälle juurtunut sosiaalinen instituutio. Koulutuspoliittisessa keskustelussa luokattoman järjestelmän  vastustuksen useimmin toistettuja argumenttejä on ollut, että "luokattomana" oppilas/opiskelija  menettää omaan pysyvään yhteisöön kuulumisen tuottaman perusturvan tunteen.

Alla kerrotaan luokasta, johon kuuluvana suoritin ylioppilastutkinnon vuonna 1955. Luokan merkitysoppilasyksilöiden pysyvänä tukipilarina kyseenalaistuu omassa tapauksessani, sillä  kanssani vuonna 1947 aloittaneesta 45 oppilaan luokasta vain yksi oli samassa tilanteessa kanssani vuonna 1955. Po. luokan koostumuksen muuntumista selittää, että ns. luokalle jääminen oli niihin aikoihin oppikoulussa hyvin yleistä. Siten ekaluokalta alkaen koostumuksesta tippui lukuvuosittain luokkatovereita  jäljessä tuleviin luokkiin ja vastaavasti tuli uusia edellä kulkevista luokista. Lisäksi jotkut tyytyivät keskikoulun päättötodistukseen ja jatkoivat ammatillisessa koulutuksessa tai työelämässä. Lisäksi lukioon tultaessa luokkani oppilasmäärä oli vähentynyt niin, että se ja rinnakkaisluokka yhdistettiin. Sekoittuminen kiihtyi, kun lukiossa luokalle jääminen oli entistä yleisempää. Kaiken kukkuraksi naapurikunnan kunnallisesta keskikoulusta poikaluokkaamme sijoitettiin paitsi poikia myös puolisen tusinaa tyttöä.

Lopulta ryhmä, joka lopulta oli alkuperäiseen koostumukseensa nähden melkoinen muukalaislegioona, tuntee yhteenkuuluvaisuutta, koska he tulivat syvään juurtuneen sosiaalisen siirtymävaiheen päättämiseen samanaikaisesti. Tätä taustaa vasten seuraava raportti, paitsi että se herättää kysymyksiä pysyvän luokan suomasta perusturvasta, se osoittaa myös, että vasta viime vaiheen ryhmä alkaa - ajan oloon - tuntea yhteisyyttä. Tämä vaihe näyttäisi tulevan vasta, kun sen jäsenet ovat vakiintuneet sosiaalisesti ja ammatillisesti. Vähin erin syntyy tarvetta palata muistoihin ajasta, jolloin he olivat itsenäistyneet ja astuneet aikuisten maailmaan.

xxx

Seuraava raportti kertoo erään vuonna 1955 ylioppilastutkinnon suorittaneen ryhmän myöhemmistä myöhemmistä yhteisistä kokoontumisista. se perustuu ryhmään kuuluneen Ilkan ryhän 60-vuotisistunnossa kesäkuussa 2015 esittämään historiikkiin.

MUUAN LUOKKA

LUOKKA1955

Vuonna 1955  J. K. Paasikivi oli Suomen presidentti, Suomesta tuli YK:n jäsen, maassamme  kokeiltiin ensimmäisiä tv-lähetyksiä, elokuva Tuntematon sotilas sai ensi-iltansa, James Dean kuoli auto-onnettomuudessa ja poikalyseomme naapuriksi rakennettu tyttölyseorakennus vihittiin käyttöön. Vähintään yhtä merkittävää oli, että ko. vuoden keväällä koulustamme pelmahti maailman tapahtumakartalle 22 uutta ylioppilasta, oppineita nuoria ihmisiä valmiina vaikuttamaan historian kulkuun. 

Ajoitus ei olisi voinut olla parempi. Työmarkkinoilla näet kuohui niin, että maaliskuun 1. päivänä seuraavan vuoden keväällä, jolloin enemmiistö luokan miespuolisista ylioppilaista oli suorittamassa asevelvollisuuttaan, alkoi yleislakko. Yhteiskuntarauha oli vaarassa. Niinpä meillekin, edellisvuoden puolella palvelukseen astuneille, annettiin oikeat kiväärit ja patruunoita turvaamaan sodan ja puutteen ajasta toipuvan isänmaamme rauhanomaista kehtitystä. Onneksi aseita ei lopulta kuitenkaan  tarvittu. 

Samaisena keväänä 1956 valittiin - yhden vaivaisen ja kyseenalaisen äänen enemmistöllä - presidentiksi Urho Kaleva Kekkonen. Hän tulisi olemaan vallassa runsaan neljännesvuosisadan, jona aikana ankkuroituisimme yhteiskuntaan ja työelämään. 

ENSIMMÄINEN VUOSIKYMMEN 1955/65

Vuodet 1955 – 1965 olivat meille yhteiskuntaan sijoittumisen aikaa, jolloin itsekukin meistä haki ja löysi paikkansa. Sietää tulla mainituksi, että jokainen meistä suoritti sinä aikana korkeakoulutasoisen tutkinnon ja sijoittui ammattiuralle. Näinhän ei enää valitettavasti ole, vaan nykyään monilla vamistuvista ylioppilaista on suuria vaikeuksia löytää sijaansa.

 Mutta sitten. Keväällä 1965 saimme luokkatovereiltamme Tapiolta ja Aarnolta kirjeen, jossa kerrottiin, että Helsingin seudulla asuvia luokkatovereita oli jostain syystä sattunut tyhteen ja päättänyt ehdottaa, että kokoontuisimme toukokuun 29.5. 1965 "10-vuotiskokoukseen". Kirje päättyy seuraavasti: ”Tulee olemaan jännittävää kokoontua tällaisen ajan jälkeen . . .”.  Niin varmasti olikin, mutta tuskin osasimme aavistaa, miltä tällainen kokoontuminen tuntuisi kuuden vuosikymmenen jälkeen. Tärkeintä oli, että silloin päätimme, ettei ensimmäinen tulisi jäämään viimeiseksi. Olikin historiallisesti merkttävää, että kokouksen jälkimainingeissaTapio toimitti ensimmäisen osoiteluettelon tulevien kokoontumistemme hoidon helpottamiseksi.

KOKOONTUMISEMME ETSIVÄT MUOTOAAN 1965 - 1980

1965

Koulumme 75-vuotisjuhlan yhteydessä v. 1968 ei ollut vielä varsinaista luokkakokousta, mutta tapaamistilaisuus monien luokkatoveriemme kesken kuitenkin. Pian tämän jälkeen muistiimme leimautunut Viivi Lönnin suunnittelema 54-vuotias koulutalo kaikkine luokkahuoneineen ja sopukoineen purettiin. Sitä  pidetään edelleen kaupungin suurimpiin kuuluvana kulttuuriskandaalina.

Koulumme 80-vuotisjuhlassa 1.9. 1973 toiset olivat paikalla, toiset eivät. Läsnä olleiden keskusteluissa asiamme kuitenkin kypsyi ja aloimme olla todella valmiit lähtemään omien säännöllisten tapaamisten vaiheeseen. Mutta . . .

1975

ETYK –kesä ja voimaan tuli turvavyöpakko, mutta : Oliko meillä kohtaaminen? Historioitsijallamme Ilkalla ei ole merkintöjä kokoontumisesta. Toisaalta on myös muistikuvia, että olisimme ko. kokoontuneet ravintola Kruukussa alkukesästä. Asia vaatii tarkistusta.

KOHTAAMISET 1980 - 2016

1980

Viidentoista vuoden kuluttua ensimmäisestä ”virallisesta” luokkakokouksestamme tuli Aarnolta kutsukirje: "Kokoontuminen ravintola ”Kruukussa”. Lounaan jälkeiseksi ohjelmaksi kutsu lupasi tutustumisen Rauman taidemuseoon ja illanvieton Aarnkarissa. Kirjeessä oli myös kehoitus ottaa rahaa matkaan, koska kuluja pelättiin syntyvän.

Juuri v. 1980 Juha Mieto hävisi sekunnin sadasosalla Thomas Wassbergille.

Lauantai 21.5. 1983 Museon edessä torilla

Em. päivänä torille museon eteen tuli historioitsijamme Ilkan lisäksi Ismo. Anssi muistaa hämärästi, vaikkei muistanut vähimmässäkään määrin H-hetkellä, että kolme vuotta sitten olleessa kohtaamisessamme olisi ollut keskustelua kokoontumisesta ”sillä puheella" silloin ja siellä. Asian puolesta todistaa se, että Ilkka ja Ismo olivatkin sen perusteella sovitulla paikalla sovittuun aikaan. Katastrofi! Sitä selittää, että em. vuoden 1980 kokous oli kestänyt myöhäistunneille, jolloin tuskin edes kaikki enää olivat olleet paikallakaan. Episodi ei selittelyistä huolimatta kuitenkaan ole kunniaksi luokkayhteisöllemme, mutta jatko ehkä toivottavasti paikkaa ainakin osin muuten loistavaa menneisyyttämme. Sitä paitsi se johti toimenpiteisiin, joiden ansiosta toimintamme asettui lopullisiin uomiinsa.

1985 -> 30V

 Nyt oli paikkakunnalla asuvista oli muodostunut "huvitoimikunta", joka tästä eteenpäin olisi avainasemassa toimitamme kannalta. Se oli ollut aktiivinen, ja niinpä kirje 18.2. 1985 kutsui luokkatoverit 30V-juhlaan. Tilaisuuden onnistumista uhannut  Alkon myyjien 4-viikkoinen lakkokin päättyi sopivasti, "Kohtauksemme" olikin kaikin puolin onnistunut ja monipuolinenkin: kokoontuminen Anteron luona, risteily saaristossa, siiksoppa kirkkain lisukkein meren rannan lomakodissa ja jatkot Aarnkarissa. Paikallislehti raportoi merkittävästä yhteiskunnallisesta tapauksesta meitä esittävän kuvan kera. Lisäksi oma kuvaajamme ikuisti meidät ja saimme kopion itsekukin sopuhintaan. Syntyi myös päätös kokoontua määräaikavälein, aluksi 5-vuosittain.

 1990 -> 35V

Viiden vuoden kuluttua em. huvitoimikunta oli ollut taas - niin kuin tästä eteenpäin aina - valppaana. Saimme ennakoivan 16.2. 1990 päivätyn kirjeen ja 14.5. päivätyn varsinaisen kutsun. Kohtasimme Aarnolla, sieltä teimme retken Pyhämaalle, missä lounas ja tutustuminen  Pyhämaan uhrikirkkoon. Iltaa viettämään matkasimme tl. Lappiin, Narvikiuas oy:n edustustilojen anteliaaseen huomaan. Savusaunoimme ja vilvoittelimme hyvien juotavien merkeissä.

Mainittakoon, että sattumoisin edellisenä vuonna Berliinin muuri oli murtunut. Pian sen jälkeen Neuvostoliitto luhistuisi ja syntyisi, paitsi itse Venäjä, monia uusia itsenäisiä valtioita.

 1993

Kotikoulumme tuli vuonna 1993 sadan vuoden ikään - 24 vuotta sen jälkeen kun sen ensimmäinen varsinainen tyyssija ja meille tutuksi käynyt rakennus oli tullut jyrätyksi. Osallistuimme lähes täysilukuisena 24.9. pidettyyn opinahjomme 100V- juhlaan. Illallisella saimme nähdä videolta, kuinka meille tuttu koulurakennus poistui maailmankartalta väkivoimaisten purkukoneiden murskaamana.

Maailmanpoliittisesti eivät po. vuosi eikä varsinkaan sen syyskuu olleet aivan merkityksettömiä, sillä itäisessä naapurimaassamme muuan Boris Jeltsin lakkautti neuvostoperäisen parlamentin. Seurasi surkuhupaisa vallankumousyritys. Saimme seurata sitä suorassa  tv-lähetyksessä kuin parastakin viihdettä,.kun maan armeija tykitti suorasuuntauksella maansa parlamenttirakennusta. Presidentimme M. Koivisto oli ymmällä: Olisiko eteläisen sukulaiskansamme, monien muiden itä-blokin maiden tapaan itsenäiseksi julistautuneen Viron itsenäisyys pitänyt/uskallettu tunnustaa?

Rauman kaupunki liittyi Rauman maalaiskuntaan, ja uuden kunnan keskipiste siirtyiVasaraisten/Nihattulan tienoille. 

Talouslama oli pahimmillaan po. aikana. Moskovan tapaukset hieman helpottivat ainakin maamme ovi- ja ikkunateollisuutta ja muuta rakennusalaa, joka sai runsaasti tilauksia itäisestä naapuristamme.

 1995 -> 40v

Kokoonnuimme Aarnon luona 10.6. 1995 ja lounastimme Aarnkarissa. Paikallis-lehdessä meistä oli kuva ja juttu otsikolla ”Kyll ai he ovakki muuttun". Vaikka nuoriahan me silloin olimme, vain kuuden kympin paikkeilla.

Ja ajan hermolla olimme niin kuin ennenkin. Kyseisenä vuonna jääkiekko joukkueemme voitti eka kerran maailmanmestaruudemme ja "poika" tuoiin kotiin. Sen lisäksi sietää mainita, että  maastamme tuli Euroopan Unionin jäsen ja että pankkeja kaatui kuin heinää ja syntyi yksi uusi, nimittäin roskapankki Arsenal. Nämä  tapahtumat toki kalpenevat sen rinnalla, että englantilainen Andrew Wiles onnistui po. vuonna todistamaan, ettei ole kokonaislukua x, z, y, joka toteuttaisi yhtälön         

x/y + öä/k – [9 vi x (”2e x V + o + 1 x l )]= ?    

millään kakkosta suuremmalla kokonaisluvulla.

 

2000 -> 45V

Onko 2000 ajanlaskumme toisen vuosituhannen viimeinen vai kolmannen vuosituhannen ensimmäinen vuosi? Täyttä yksimielisyyttä ei asiasta liene. Mutta mihinkään ei pääse siitä, että juuri silloin oli kulunut 45 vuotta ylioppilasvuodestamme.

Kutsukirje sisälsi yksityiskohdan, joka kertoo käänteentekevän historiallisen vaiheen alkaneen. Kirjeessä näet kehoitettiin käyttämään sähköpostia keskinäisessä yhteydenpidossa.

Teimme kävelyretken Vanhan Rauman kaduilla ja kujilla, minkä jälkeen lounastimme kaupungimme muinaismuistojen ympäröimässä majatalossa.

Kun kohtauksemme oli päättymässä, tyttötoverimme vaativat puheenvuoroa ja heti sen myös saivat. He olivat havahtuneet, kun jotku vastakkaista sukupuolta edustava toveri oli sekoittanut heidän nimiään. Niinpä he ehdottivat tapaamisten aikaväliksi kahta vuotta, jottei muistiemme rapautuminen enää aiheuttaisi em. kaltaisia traagisia erehdyksiä. Ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.

Tarja Haloesta tuli maamme eka naispresidentti. Lisäksi tämä oli se vuosi, jolloin Seppo Fränti ja Risto Vahanen olivat muutaman muunmaalaisen ohella kidnapattuina Malesiassa Jolon saarella.

 2002 -> 47V

Uusi määräaika, kaksi vuotta oli kulunut. Tapasimme 4.6. 2002 torilla Museon edessä. Kuinka ollakaan, tällä kertaa käytännöllisesti katsoen kukaan ei ollut unohtanut tulla määräpaikkaan, ts. läsnäoloprosentti oli sata. Kuitenkin, jotta muistaminen saisi vieläkin vankemman perustan, päätimme yksimielisesti jatkossa kokoontua joka vuosi.

Markat poistuivat ja tilalle tuli EURO.

 2003 -> 48V

Nyt siis vuosi oli kulunut ja kokoonnuimme Anteron luona 4.10. 2003. Sekään, että reilu viikko aikaisemmin oli maahan säädetty laki, jossa julkijuopottelu ja metelöinti kiellettiin, ei vaikuuttanut läsnäoloprosenttiin vähäisessäkään määrässä.

Meillä Anneli Jäätteenmäki eroaa pääministerin paikalta, ja Ruotsissa ulkoministeri Anna Lind puukotetaan kuoliaaksi

Nyt oli kulunut kymmenen vuotta nimikkokoulumme 100V-juhlasta. 110V-juhla tulisi olemaan ko. vuoden lokakuussa. Jotkut meistä osallistuivat, jotkut eivät.

 2004 - > 49V

Aloitimme Rauman uudesta kirjastosta, mistä siirryimme kävelymenetelmällä Kalliohovin uumeniin päivälliselle.

Raumalle suunnitellaan kaikkien neljän lukion yhdistämistä yhdeksi suurlukioksi. Suunnitelmaa vastustetaan suuressa mielenosoituksessa.

Seurustelussa pohdittiin koulutuspolitiikkaa muutenkin., sillä lukiossa oli tehty ensimmäisiä varsinaisia uudistuksia jo 1990-luvun lopulla, kun lukiot saivat halutessaan siirtyä luokattomaan järjestelmään. Ja nyt  oli kajottu lukion ikiaikaiseen instituutioon, ylioppilastutkintoon,  Uudistuksen näkyvin uusi piirre oli tutkinnon valinnaistuminen niin, että kaikille pakolliseksi jäi vain äidinkieli. Vähintään neljässä aineessa piti edelleen olla hyväksytty arvosana. Erikoisinta mielestämme oli, ettei kokeiden määrällä enää ollut ylärajaa . Niinpä joku kuuden ällän ylioppilas ei enää ollut maininnan arvoinen – nyt piti päästä yli kymmenen laudaturin, jotta mainittaisiin. Ennätys lienee nykyään lähemmäs 20 ällää!

Tapaninpäivän tsunamissa Intian valtamerellä kuolee lähes 300 000 ihmistä, joista suomalaisia lähes 200.

 2005 -> 50V

Kotikoulumme arvokas perinne on kutsua kunkin vuoden päättäjäis- ja uusien ylioppilaiden lakkiaisjuhlaan 50 vuotta sitten lakkinsa saaneet. Meidän vuoromme koitti ko. vuonna. Istuimme komeasti eturivissä, Anssi piti tilaisuuden juhlapuheen ja lahjoitimme yhden stipendinkin - ajan hengen mukaisesti tietotekniikassa kunnostautuneelle uudelle ylioppilaalle.

Juhlan jälkeen kävimme joidenkin opettajiemme haudoilla Rauman vanhalla hautausmaalla.

Päivän päätteeksi illastimme hotelli Cumuluksessa.

2006 -> 51V

Tutustuimme Vuojoen kartanoon ja kuulimme luennon sen historiasta, minkä jälkeen siirryimme viettämään iltaa läheisen asutuskeskuksen viihdetiloihin.

Tämä oli se vuosi, jolloin tuhopoltettiin Porvoon keskiajalla rakennettu kirkko, Ja ”Lordi” voitti euroviisut  kappaleella Hard Rock Hallelujah, jonka toiset muistavat taivaan iloon johdattavana tuutulauluna, toiset Harmageddonin esisoittona.

 

2007 -> 52V

Kokoonnuimme Turussa, minne Milla oli suunnitellut meille kulttuurikierroksen. Kaupungin ultramodernissa kirjastossa vaikutuimme, paitsi laitoksen uusia näköaloja avaavasta kokonaisuudesta, myös silmiä avaavasta luennosta. Jotkut pojistamme ovat tunnustaneet, etteivät ole pystyneet unohtamaan luennoitsijaa vieläkään, vaikk`eivät muista, että luento olisi ollut  jossain kirjastossa.

Turun keskustasta poikkesimme Millan ja Teuvon kotiin, missä trahteerinki oli ylitsevuotavaa kaikissa mahdollisissa muodoissaan.

 

2008 – 53V

Milla kutsui uudelleen Turkuun. Aloitimme Maskun Kiisanpirtin lounaalla. Sieltä jatkoimme Naantaliin – Kultarantaan. Kansallinen näköpiirimme laajentui merkittävästi, koska harva meistä oli paikalla käynyt, vaikka kyseessä on maamme valtiollisia keskipisteitä.

Kultarannasta suuntasimme Turun saaristoon Kakskertaan, missä Aarnolla on upea ja tyylikäs kesäasunto.

Ko. vuonna Jutta Urpilainen valittiin SDP:n puheenjohtajaksi.

 

2009 -> 54V

Tapasimme taasTurussa, joka on useiden luokkatovereidemme opiskelupaikkakunta. Tutustuimme Aboa Vetus -museoon. Lounastimme Teini -ravintolassa. Kahvit nautimme Aura -joen rantaan ankkuroidussa höyrylaivassa.

Tämä oli se ainut kerta, jolloin Ilkka ei voinut osallistua. Siksi tämän vuoden osalta pyytäisin läsnä olleiden muisteluksia ositteeseen nsskuusela90@gmail.com

 

2010 -> 55V

Kauko oli kutsunut Hämeenlinnaan. Lounaan jälkeen tutustuimme entiseen verkatehtaaseen rakennettuun kulttuuritaloon ja taidemuseoon. Ja  Hämeenlinnassa kun oltiin, tietystikin tykkimuseo, aulankokonaisuudesta puhumattakaan, kuuluivat ohjelmaamme. Lounaan nautimme tietysti hotelli Aulangolla.

Tänä vuonna maamme sai ensimmäisen naispääministerin, Mari Kiviniemen.

2011 -> 56V

Kokoonnuimme Anssin luona. Isäntäpariskunta  kertoi elämäänsä 75 vuotta kiinteästi liittyneen yhdyskunnan vaiheista. Kahvipöydän jälkeen siirryimme myöhäiselle lounaalle Rustilan kartanoon.

Vaalit voittaneen kokoomuksen pj. Jyrki Kataisen hallitus aloitti. 

 

2012 -> 57V

Kohtasimme kaupunginteatterin terassilla. Jatko seurasi tutuksi käynyttä kaavaa: Aarnon luokse kahville ja Aarnkariin lounaalle.

Olympialaiset kesäkisat Lontoossa. Ruuskasen pronssi ja kosolti pettymyksiä.

 

2013 -> 58V

Parisen vuotta aikaisemmin käyttöön otettu puhelinkutsumenetelmä epäonnistui ikävästi. Perussyy oli, että huvitoimikunnan kokouksessa sovittua kohtauksen päivämäärää oli jouduttu siirtämään – epäonneksi varhaisemmaksi. Siitä noin kolmannes tovereistamme ei  saanut tietoa. Tästä syystä saapuvilla oli vain kymmenkunta vertaisryhmämme jäsentä.

Kokoontuminen Aarnon luona – taas kerran. Todettakoon, että Aarnon panos on ollut ratkaisevan tärkeä luokkakohtaustemme pitkälle historialle. Lounas oli taas kerran Aarnkarissa.

 

2014 - > 59V

Tällä kertaa kohtasimme Vesitornin huipulla.  Avec –pitoisuus kohtauksissamme oli kerta kerralta noussut, nyt se oli jo selvästi yli 50%.

Lounas Aarnkarissa, missäpä muualla! Muistimme, että vuoden kuluttua, jos luoja suo -> ->-> 60V!

 

2015 -> 60V

Ennennäkemätön kohtauspaikkamme oli kotipaikkakuntamme täydellisen uuditumisen kokenut entinen uintikeskus. Sinne saapuivat yhtä lukuunottamatta kaikki elossa olevat toverimme.

Juhlakokous oli - missä muuallakaan kuin Aarnkarissa. Aarno toivotti meidät tervetulleiksi ja avasi tilaisuuden. Sen jälkeen meitä kuvattiin edestä ja takaa. Kaukon otos on tämän sivuston kuvagalleriassa. Ilkka luennoi tapaamistemme historiasta, hän oli tehnyt merkinnät kaikista kokoontumisistamme. Tästä korvaamattomasta panoksesta olemme hänelle hyvin kiitollisia ja ennakoimme hänelle suurta tulevaisuutta muistiinpanijana

Lopuksi Anssi luennoi pari sanaa sosiologiasta, nimittäin vertaisryhmistä

Eero Hanurvirtasen säestyksellä lauloimme kurkkumme käheiksi. Ja lopulta huvitoimikunta sai valtuudet suunnitella jatkoa.

Keskusteluissamme olimme ylpeitä paitsi yhteisöstämme, kiitollisia sen antamasta  yhteisöllisyyden tunteesta. Kuultiin myös arvuuttelua siitä, löytyisikö muitakin 60-vuotispaaluja ohittaneita luokkakokouksia. 

 

1916 - 61v

 Kole luokkatoveriamme oli kuollut vuoden kuluessa. Alun pitäen, vuonna 1955, lukumäärämme oli 22 uutta ylioppilasta. Nyt jäljellä oli enää 14, joista yhtä lukuunottamatta kaikki olivat paikalla Aarnkarissa. Yhtä lukuunottamatta kaikki olivat jo täyttäneet tai tulisivat täyttämään 80 vuotta ko. vuonna.

Päätimme luopua tähänastisesta anonymiteetistä. Niinpä julkaisemme jäsentemme nimet mukaan lukien poisnukkuneiden kuolinvuodet.

 

 

 

 

 

 

 


Anssi Kuusela: Väitöskirja Luokaton vai luokallinen . . . Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 2003