perussivu,sisällys, tiivistelmä,abstract,lectio praekursoria, essee Vastaväittäjää vastaan

Satunnainen kuva

2012-06-12_003_007

Uusimmat kirjoitukset

Yhteystiedot

anssi kuusela
posthaantie 12
26510 rauma
044-2547459
email:
nsskuusela90@gmail.com
Files: http://anssikuusela.com
/portraitt2/123







Kävijälaskuri

Käyntejä kotisivuilla:451710 kpl

Uusimmat kuvat

rauman_lyseo.img321014_edited-4
lyseo11
yo55
img002
ak_lk-kuvassa_1945
pikkukoulu1945
uotilan_alakoulu1944
aarnkari12_033
Share |

(Tutkielman  ytimen kannalta ovat olennaisimpia kaksi sanaperhettä  "valtauttaminen", "valtauttaa", "valtautua"  ja "voimaannuttaminen", "voimaannuttaa", "voimautua"  johdannaisineen. Otsikossa päädyin "valtauttamiseen". Merkitykset ovat kuitenkin lähellå toisiaan. Tutkimuksessani niillä tarkoitetaan, että koulutuksen tavoitteena tulee olla luoda aikuistuville riittävä perusta tasavertaiseen omaan ja sosiaaliseen elämään.)

LUOKATON VAI LUOKALLINEN, LUOKATON LUKIO

LUKIO, GYMNASIUM, GRADED OR UNGRADED SCHOOL, KLASSENLOSHEIT

JOHDATUSTA TUTKIMUKSEN SISÄLTÖÖN

Lukio ja Suomen koulutusjärjestelmä

Suomalainen lukio on ollut luonteeltaan hyvin konservatiivinen vuosisadan vaihteeseen asti. Se oli noin sata vuotta pääpiirteiltään lähes muuttumaton. Ensimmäinen reformi toteutui vasta 1980-luvun alussa. Sen myötä lukiosanastoon tulivat kurssi ja  kurssimuotoisuus sekä periodi- eli jaksojärjestelmä. Uudistusten alkuperäinen tavoite oli vähentää lukion eriyttävää ja kilpailuttavaa luonnetta aidon oppimisen hyväksi.

Kevään 2017 yo-kokeiden valtakunnallisessa uutisoinnista toukokuussa 2017  päätellen lukio-kokeiluiden alkuperäinen tavoite, vähentää lukio-opintojen kilpailullista luonnetta, ei ole toteutunut. Päinvastoin  lukio-opintojen kilpailullinen luonne on saanut uusia mittasuhteita.  Niinpä nyt - keväällä 1917 - lehdistön, tv:n ja radion uutisotsikot kertovat kahdeksasta kahdeksan ällän ylioppilaasta. nyt kun vuoden  2017 kevään yo-tuloksia on uuttisoitusäilyi ennallaan.
Parisen kymmentä vuotta aikaisemmin 1990-luvulla toteutuneen uudistuksen tavoite oli ensisijaisesti joustavoittaa ja yksilöllistää lukio-opiskelun sisältöä kaikilta osiltaan, minkä mahdollistaisivat pysyvistä luokista luopuminen opetuksen organisoinnissa, kaikille pakollisten aineksenvähentäminen  ja valinnaisen sisällön vastaava lisääminen.  Näiden uudistusten hengen mukaisesti uudistettiin myös ylioppilastutkintoa, jonka tiedettiin käytännössä ohjaavan opetuksen sisältöä ja ajoittumista ohi varsinaisen opetussuunnitelman Myös tutkinnon valinnaisuutta lisättiin ja mahdollistettiin sen hajauttaminen kolmeen eri koetapahtumaan.
Jos em. uudistusten tavoitteita saavutetaan, lukiosta tulee nuorten yksilöllisiä, taipumuksia ja tavoitteita palveleva pohjakoulu. Käytännössä kuitenkin uudistusten toteutumisessa on suurta hajontaa, niin että heikoimmillaan muutos on vain näennäinen. Voi toivoa, että ajanoloon muutos etenisi, mutta em. julkisen sanan ennätyshypetyksen jatkuva korostuminen on sille vakava uhka.

xxx

Suomalaisen lukion vaiheet ja taustat runsaan vuosisadan ajalta ovat tutkimuskohteena Turun yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa lokakuussa 2003 hyväksyttyssä väitöskirjassani

LUOKATON VAI LUOKALLINEN, VALIKOINTI VAI VALTAUTTAMINEN

Kamppailu koulutus- ja opetuskäsityksen jouston ja eriytymisen rajoista lukiossa osana nuorisoasteen koulutusjärjestelmän uudistamista

Alla olevien  linkkien sisällöt perustuvat em. väitöskirjaan:

> suomenkielinen tiivistelmä

> englanninkielinen abstrakti

> saksankielinen esittely Eine kurze Einführung zu der Site

> Lectio praecursoria

> Sisällysluettelo   

> Kirjallisuus

> Essee Vastaväitöstä vastaan

> Väitöskirjan loppuluku

> Ending Note

 Väitöskirja on hankittavissa osoitteessa:  http://kirjasto.utu.fi/julkaisupalvelut/  ja

 julkmyynti@utu.fi, p. (02) 333 6170

AVAINSANOJA:

LUKIO, LUOKATON VAI LUOKALLINEN, VOIMAUTTAVA JA VALTAUTTAVA KOULUTUS,  GYMNASIUM, SOSIAALINEN INSTITUUTIO, PERINNE, YKSILÖLLINEN OPPIMINEN, SOSIAALINEN OPPIMINEN, VUOSILUOKKIIN JAETTU KOULU, PYSYVIIN OPETUSRYHMIIN JAETTU OPETUS, LUOKATON OPETUSJÄRJESTELMÄ, VUOSILUOKKIIN JAETTU KOULU, TOISEN ASTEEN KOULUTUS, SUOMEN TOISEN ASTEEN KOULUTUS, YLEISSIVISTÄVÄ, AMMATILLINEN KOULUTUS, KURSSIMUOTOINEN (MODULAARINEN) OPETUSSUUNNITELMA, PIILO-OPETUSSUUNNITELMA, HAJAUTETTU LUKUJÄRJESTYS, JAKSOJÄRJESTELMÄ, OPETUKSEN KESKITTÄMINEN, YLIOPPILASTUTKINTO, KOEVIIKKO

 

 GRADED OR UNGRADED, LUKIO, GYMNASIUM, A SHORT HISTORY OF THE FINNISH UNGRADED GYM.SOCIAL INSTITUTIONS, TRADITION, TRADITIONAL, PHILOSOPHY OF EDUCATION, HUMAN LEARNING, SOCIAL LEARNING, INDIVIDUAL LEARNING, SELECTION, SEGREGATION, EMPOWERING, DIFFERENTIATING EDUCATION, COGNITION, CONDITIONS OF LEARNING AND COGNITION, CONCENTRATED/DISCONNECTED TEACHING, SECONDARY SCHOOLING, VOCATIONAL SCHOOLING, GENERAL SCHOOLING, FINNISH SECONDARY SCHOOLING, GRADED SCHOOL SYSTEM, SCHOOL GRADED BY AGE/YEAR, PERMANENT GROUPING, UNGRADED SCHOOL SYSTEM, NON-PERMANENT GROUPING, FINNISH UNGRADED LUKIO, CURRICULUM, MODULAR CURRICULUM, PERIODICAL SCHEDULE, FINNISH LUKIO, FINNISH GRADED AND UNGRADED LUKIO, MODULAR CURRICULUM, PERIODICAL SCHEDULE, HIDDEN CURRICULUM

 

 


Anssi Kuusela: Väitöskirja Luokaton vai luokallinen . . . Turun yliopisto, kasvatustieteiden tiedekunta, 2003